Usein kysytyt kysymykset

Työmme rahoitetaan vapaaehtoisin lahjoituksin tavallisilta ihmisiltä, yrityksiltä ja eri maiden hallituksilta. UNICEF ei saa rahoitusta YK:lta. 

Voit lukea lisää taloudestamme täältä. 

Jokaisesta lahjoitetusta eurosta menee 76 senttiä UNICEFin työhön Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja 24 senttiä keräysten toteuttamiseen ja hallintoon (vuoden 2023 alustavat luvut).   

Ammattimaiseen apuun liittyy aina kuluja. Hallintoa tarvitaan siihen, että voidaan varmistaa, että lahjoitetut varat menevät luotettavasti ja tehokkaasti sinne, minne niiden kuuluukin. Hallinto vastaa esimerkiksi työn suunnittelusta, seuraamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Hallintokuluihin menevät niin työntekijöiden palkat kuin tilavuokratkin. Myös varojen kerääminen maksaa. Teemme esimerkiksi markkinointikampanjoita, jotta ihmiset saavat tietää avun tarpeesta ja reagoisivat siihen. Lisäksi esimerkiksi operaattorit laskuttavat pienen siivun tekstiviestilahjoittamisesta. 

Tarkemmin talouteemme voi tutustua täällä ja vuosikertomuksessamme.  

Ammattimaiseen apuun liittyy aina kuluja. Hallintoa tarvitaan siihen, että voidaan varmistaa, että lahjoitetut varat menevät luotettavasti ja tehokkaasti sinne, minne niiden kuuluukin. Hallinto vastaa esimerkiksi työn suunnittelusta, seuraamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Sellainen toiminta, jossa ei ole hallintoa, on hyvin riskialtista. Hallintokuluihin menevät niin asiantuntevien työntekijöiden palkat kuin tilavuokratkin. Myös varojen kerääminen maksaa. Teemme esimerkiksi markkinointikampanjoita, jotta ihmiset saavat tietää avun tarpeesta ja reagoisivat siihen. Lisäksi esimerkiksi operaattorit laskuttavat pienen siivun tekstiviestilahjoittamisesta.  

Suomen UNICEF ohjaa saamansa lahjoitustuotot kansainväliselle UNICEFille, jonka kautta apu menee tehokkaasti perille kohdemaihin. Se, miten nopeasti lahjoitusvarat otetaan käyttöön auttamaan maailman lapsia, riippuu hieman lahjoituskohteesta. 

Hätäapukeräyksen alkaessa siihen lahjoitetut varat ohjataan eteenpäin mahdollisimman pian. Sen jälkeenkin hätäapuun annetut lahjoitukset toimitetaan eteenpäin aina tarpeen mukaan, jotta apua saadaan perille nopeasti.  

UNICEFin pitkäjänteisempää työtä tukevaan Lastenrahastoon tehdyt lahjoitukset puolestaan tilitetään vuosittain tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. 

Toimimme Suomessa lapsen oikeuksien asiantuntijajärjestönä, jotta Suomen lait, käytännöt ja julkisten varojen käyttö toimisivat lapsen parhaaksi. Teemme yhteistä kehittämistyötä valtion- ja kuntaviranomaisten kanssa lapsivaikutusten arvioinnin, lapsibudjetoinnin ja lasten osallisuuden edistämiseksi. Koulutamme ja tuotamme tukimateriaalia sekä osallistumme kuntien ja valtionhallinnon kehittämistyöhön. 

Yksi työmme painopisteistä on valtion ja kuntien lapsiystävällisyys. Toteutamme tätä muun muassa lapsiystävällinen kunta -mallimme kautta.   

Kyseessä on työmuoto, joka auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Työssä hyödynnetään UNICEFin kehittämää ohjeistusta lapsivaikutusten arvioinnista. Ohjeistuksen avulla kunnat voivat tarkastella mitä hyötyjä ja haittoja jollakin tietyllä päätösehdotuksella on kunnassa asuvien lasten elämään. 

Esimerkiksi lapsiystävällinen kunta -hankkeessamme mukana oleva Jyväskylä tekee nykyään lapsivaikutusten arvioinnin aina, kun päätettävän asian katsotaan olevan lasten hyvinvoinnin kannalta merkittävä. Jyväskylä muun muassa puolitti iltapäivätoiminnan maksut pienituloisille perheille ja vapautti toimeentulotukea saavat ja lastensuojelun asiakkaana olevat perheet maksuista kokonaan, koska kaupunki koki toiminnan niin merkitykselliseksi, että se halusi turvata sen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsiryhmille. 

UNICEFin kautta me emme valitettavasti kerää Suomesta vaate- tai muita tavaralahjoituksia ulkomaille vietäväksi.  

Syynä tähän ovat esimerkiksi kulut, joita syntyisi tavaroiden varastoinnista, lajittelusta, mahdollisesta huollosta ja toimittamisesta paikan päälle (mukaan lukien tulli-, rahti- ja käsittelymaksut).  

UNICEFilla on oma hankinta- ja logistiikkakeskus Supply Division, joka vastaa ohjelma- ja hätäaputyöhön tarvittavien tarvikkeiden hankinnasta, varastoimisesta ja niiden toimittamisesta kohteisiin. Aina kuin mahdollista, tuotteet pyritään hankkimaan läheltä, mikä säästää sekä aikaa että tukee paikallista taloutta. 

Kehitysyhteistyötä valvotaan, seurataan ja arvioidaan paljon enemmän kuin useampia Suomen muita yhteiskunnallisia toimintoja. Lukemattomat riippumattomat arvioinnit ovat osoittaneet, että kehitysyhteistyö on tuloksellista. Kehitysyhteistyössä tapahtuu äärimmäisen vähän väärinkäytöksiä ja jos niitä tapahtuu, käytetyt varat peritään takaisin. Esimerkiksi vuonna 2022 kaikista Ulkoministeriön myöntämistä kehitysyhteistyömäärärahoista 0,37 %:ssa todettiin virheellisyyttä. Myös UNICEFin työn edistymistä ja varojen käyttöä seurataan tiiviisti ja niistä on olemassa raportteja, joihin kuka tahansa voi tutustua. 

Varojemme käyttöä valvotaan tilintarkastajien toimesta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suomen UNICEFin vuosikatsauksessa kerromme tarkasti taloudestamme, minkä verran rahoitusta olemme saaneet ja mihin se on käytetty. Kansainvälisen UNICEFin tilintarkastuskertomukset ovat saatavilla julkisina asiakirjoina United Nations Board of Auditors –sivuilla.   

UNICEFilla on myös oma sisäisen tutkinnan ja tarkastuksen toimisto, joka tekee vuosittain sisäisiä toiminnantarkastuksia maaohjelmiin, aluetoimistoihin ja päämajan osastoihin. Sisäisen tarkastuksen raportit ovat julkisia ja kaikkien luettavissa. 

Suomikin tukee rahallisesti UNICEFia, ja seuraa UNICEFin varojen käyttöä ja työn tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Suomen kehitysyhteistyön viimeisimmässä tulosraportissa 2022 todetaan, että ”kaikki Suomen pääasialliset YK-kumppanit saavuttivat pääsääntöisesti niille asetetut tavoitteet”. 

Työn tuloksista ja avun perille pääsystä kerromme tarkemmin vuosikatsauksessamme. Esimerkiksi vuonna 2022 toimitimme puhdasta juomavettä 30 miljoonalle ihmiselle ja yli 356 miljoonaa lasta sai apua aliravitsemuksen ehkäisyyn.  

UNICEFin kansainvälisestä avoimuusportaalista voi kuka tahansa tutkia, mille alueille ja mihin hankkeisiin varoja on käytetty ja mitä niillä on saatu aikaan. 

Iso osa maailman haasteista ja kriiseistä on globaaleja: niiden syyt ja seuraukset menevät valtioiden rajojen yli. Esimerkiksi ilmastokriisi on suurimmaksi osaksi seurausta rikkaimpien valtioiden toiminnasta, mutta sen seurauksista, kuten sään ääri-ilmiöiden aiheuttamasta vesi- ja ruokapulasta kärsivät eniten köyhimpien maiden asukkaat. Köyhyys ja luonnonkatastrofit taas lisäävät esimerkiksi konflikteja ja pakolaisuutta, minkä vaikutukset näkyvät myös Suomessa.

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat molemmat näyttäneet meille suomalaisillekin konkreettisesti, miten ongelmat toisaalla vaikuttavat myös meihin suomalaisiin ja miten niihin vastaamiseksi tarvitaan yhteisiä ratkaisuja. Suomalaisten hyvinvointi onkin riippuvainen kansainvälisestä tilanteesta, koska sillä on vaikutuksia esimerkiksi kansainväliseen kauppaan ja raaka-aineiden saatavuuteen. Kehitysyhteistyön avulla voimme vaikuttaa siihen, että elämme kaikki turvallisemmassa ja vakaammassa maailmassa.  

Uudenlaiset kriisit ovat tuoneet uusia haasteita ja paikoittain myös takapakkia jo saavutetun kehityksen suhteen. Esimerkiksi ilmastokriisi ja sen aiheuttamat äärimmäiset sääolosuhteet sekä koronapandemia ja sen seuraukset ovat iskeneet pahiten köyhimpiin maihin ja lisänneet tarvetta kehitysyhteistyölle. Keskilämpötilan nousu, kuivuus, tulvat ja muutokset sateissa ovat johtaneet huonoihin satoihin ja hintojen nousuun. Ne maat, joilla on vähiten osuutta ilmastokriisiin, kärsivät sen seurauksista eniten. Köyhyys on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin lisääntynyt ja pakolaisia on tällä hetkellä enemmän maailmassa kuin koskaan aikaisemmin.  Maailmassa on tänä päivänä myös ennätyksellisen suuri määrä isoja, pitkittyneitä konflikteja. 

Myös paljon hyvää on saatu aikaiseksi. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää.  

Maailma muuttuu kyllä paremmaksi! Tätä voi olla vaikea uskoa, sillä hyvä kehitys ei päädy uutisotsikoihin samalla tavalla kuin konfliktit ja katastrofit.  Paljon hyvää on kuitenkin saatu aikaan. Esimerkiksi vuosien 1990–2020 välillä vastasyntyneiden kuolleisuus lähes puolitettiin. Lisäksi vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan veden piiriin ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan. Lisäksi 90% maailman lapsista aloittaa peruskoulun. Kerromme lisää kehitysyhteistyön tuloksista täällä.

Tosiasia on kuitenkin se, että maailmassa on suuri tarve avulle. Koronapandemian lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristönmuutokset ja katastrofit ovat lisänneet avun tarvetta. Maailmassa on tällä hetkellä myös ennätyksellisen monia pitkittyneitä konflikteja. Muun muassa näistä syistä johtuen pakolaisten määrä on viime vuosina kasvanut.  

Kerromme varainhankinnastamme tarkemmin täällä.